TIETOSUOJA-ASETUKSEN VELVOITTEET PIENYRITTÄJÄLLE – OSA 6
Rekisteröidyllä on oikeus saada tietoa henkilötietojen käsittelystä.
EU:n yleinen tietosuoja-asetus ei edellytä tietosuojaselosteen laatimista, mutta rekisteröityjä täytyy kuitenkin informoida henkilötietojen käsittelystä.
Informointiin tarkoitettu asiakirja tai verkkosivuilla oleva rekisteröidyn informointiin tarkoitettu teksti on tavanomaisesti ristitty tietosuojaselosteeksi, mutta sen voi halutessaan nimetä myös toisin.
Tässä tekstissä puhutaan selkeyden vuoksi tietosuojaselosteesta, joka on käsitteenä ymmärrettävämpi, kuin esimerkiksi ”rekisteröidyn informointiin tarkoitettu kirjallinen kuvaus”.
Jos tietoja käytetään viestintään rekisteröidyn kanssa, informointi hoidetaan silloin, kun rekisteröityyn ollaan ensimmäistä kertaa yhteydessä.
Viestinnän alussa rekisterinpitäjän täytyy antaa ainakin kaikkein tärkeimmät tiedot
- henkilötietojen käsittelytarkoitusten yksityiskohdat
- rekisterinpitäjän identiteetti
- tiedot rekisteröidyn oikeuksista
- tiedot henkilötietojen käsittelyn merkittävimmästä vaikutuksesta tai käsittelystä, joka voi tulla rekisteröidylle yllätyksenä.
Jos rekisteröityyn ollaan ensimmäisen kerran yhteydessä esimerkiksi puhelimitse, nämä tiedot voidaan antaa puhelun aikana, ja loput tiedot muiden keinojen avulla. Henkilölle voidaan esimerkiksi lähettää sähköpostilla tietosuojaseloste, tai linkki rekisterinpitäjän verkossa julkaisemaan monitasoiseen tietosuojaselosteeseen.
Tietosuoja-asetuksen vaatimuksena on toimittaa rekisteröidylle kaikki henkilötietojen käsittelyä koskevat tiedot tiiviisti esitetyssä, läpinäkyvässä, helposti ymmärrettävässä ja saatavilla olevassa muodossa.
Olet varmaan lukenut tämän saman jargonin usein, mutta avataanpa asiaa hieman. Nykyaikana yhä useampi on huolissaan siitä, mitä tietoja heistä kerätään, ja mihin niitä käytetään. Huoli ei ole lainkaan turha, sillä tietosuojassa ja/tai rekisteröidylle annettavissa tiedoissa on usein puutteita.
On erittäin yleistä, että tietosuoja-asiakirjat eivät ole lain ja asetuksen mukaisia, vaikka asiat olisikin käytännössä hoidettu lainmukaisesti. Tavanomaista on, että tietosuojaselosteen mallia katsotaan jonkun muun (puutteellisesta) tietosuojaselosteesta.
Jos asiakirjoissa on puutteita, voi asiakas olettaa tietosuojan olevan retuperällä. Virheellinen käsitys voidaan helposti korjata asianmukaisten tietosuoja-asiakirjojen avulla.
Miten rekisteröityä kuuluu informoida ja millainen tietosuojaselosteen kuuluu olla?
- Informaatio koko käsittelyn ajan: Rekisteröityä informoidaan ennen käsittelyn aloittamista tai aloitushetkellä. Lisäksi rekisteröityä informoidaan tarpeen mukaan, erityisesti muutos- ja poikkeamatilanteissa.
- Velvoite toimittaa kirjallinen tietosuojaseloste: Tiedot on toimitettava kirjallisesti, joko sähköisesti tai paperiversiona. Rekisteröidyn täytyy löytää informaatio helposti (koko käsittelyn ajan).
- Informointi suullisesti rekisteröidyn pyynnöstä: Rekisteröidyn pyynnöstä tiedot voidaan antaa suullisesti, edellyttäen että rekisteröidyn henkilöllisyys on vahvistettu muulla tavoin. Myös suullista tietoa voidaan antaa automatisoidusti, eli esimerkiksi nauhoitteena.
- Käsittelyn laajuus ja riskit: Rekisteröidyn täytyy ymmärtää käsittelyn riskit, säännöt, laajuus ja suojatoimet, sekä käsittelyn seuraukset. Rekisteröidyn täytyy olla tietoinen käsittelytavoista, jotka voivat liittyä henkilötietojen suojaan liittyviin perusoikeuksiin ja vapauksiin.
- Informaation on oltava rehellistä ja täsmällistä: Henkilötietojen käsittelystä annettu tieto ei saa olla harhaanjohtavaa. Henkilötietojen käsittelyä ei saa peitellä, eikä käsittelystä saa antaa tietoa valikoivasti, rekisteröityä manipuloivalla tavalla.
- Läpinäkyvät tiedot: Henkilötietojen käsittelyssä läpinäkyvyys tarkoittaa sitä, että rekisteröity saa henkilötietojensa käsittelystä mahdollisimman kattavan ja ymmärrettävän kuvan.
- Selkeästi, erillään muusta tiedosta: Tietosuojaseloste on esitettävä selkeästi erillään muusta tiedosta, kuten sopimusmääräyksistä, yleisistä käyttöehdoista tai myyntipuheesta.
- Rekisteröidyn täytyy tietää käyttötarkoitus: Rekisteröidyn täytyy tietää mihin tarkoitukseen hänen tietojaan käytetään. Lisäksi rekisteröidyn täytyy saada tietoa siitä, miten tietoja luovutuksen jälkeen käsitellään.
- Rekisteröidyn oikeudet: Rekisteröityä täytyy informoida hänen oikeuksistaan, sekä kertoa miten hän voi niitä käyttää.
Lue lisää: Tietosuojatyöryhmän tiivistetty ohje tietosuojaselosteen sisällöstä – Informointivelvoitteen edellyttämät tiedot ja tietosuoja.fi/rekisteroidyn-oikeudet-eri-tilanteissa
"Tietosuojatyöryhmä suosittelee, että erityisesti tietosuojaselosteissa rekisteröidyille annettavien tietojen ryhmät tulisi yhdistää toisiinsa monitasoisesti sen sijaan, että kaikki selosteen tiedot esitettäisiin näytöllä yhdellä kertaa."
Yksitasoinen ja monitasoinen tietosuojaseloste
Yksitasoisessa tietosuojaselosteessa kaikkien henkilötietoryhmien tiedot ovat samalla verkkosivulla / samassa asiakirjassa. Jos samassa selosteessa on useita henkilötietoryhmiä, saattaa tekstin saaminen ymmärrettävään muotoon olla haasteellista.
Siksi suosituksena on, että selosteita laaditaan tarpeen mukaan useampi, eli eri tietoryhmille / henkilötietoryhmille omansa. Tärkeintä on, että rekisteröity ymmärtää selvästi, mitä tietoja juuri hänestä kerätään, millä perusteella ja mihin hänestä kerättyjä tietoja käytetään.
Verkkosivuille tietosuojaselosteen voi asentaa ns. monitasoisesti, jolloin henkilö saa valita luettavakseen vain itseään koskevat tiedot, esimerkiksi alasivuina. Asianmukaista on, että esimerkiksi yrityksen sähköpostilistalle liittyvälle, ei anneta luettavaksi asiakirjaa, jossa on tiedot koko yrityksen henkilötietojen keräämisestä.
Lue lisää osasta 7: Yrityksen verkkosivut ja GDPR | Liidimagneetit, evästebannerit, lomakkeet ja sivujen GDPR-informaatio
Monitasoinen tietosuojaseloste sisältyy GDPR helposti Tietosuojapaketteihin, sekä GDPR kuntoon kuukaudessa -verkkovalmennukseen.

Yksitasoisen tietosuojaselosteen suurimmat ongelmat
Rekisteröity ei ymmärrä
- mitä henkilötietoja juuri hänestä kerätään
- millä perusteella juuri hänen tietonsa kerätään
- mihin tarkoituksiin juuri hänen tietojaan käytetään.
- mihin juuri hänen tietojaan luovutetaan.
- mitä oikeuksia juuri hänellä on.
Lisäksi rekisteröity saattaa joutua lukemaan paljon ylimääräistä tekstiä, joka ei koske häntä mitenkään.
Kuinka tehdään tietosuojaseloste?
- Kartoita kokonaiskuva. Mieti mitä henkilötietoja missäkin tilanteessa käsitellään, miten tiedot on saatu ja kenelle niitä luovutetaan, ja miten niitä luovutuksen jälkeen käsitellään.
- Suunnittele rekisteröityjen ryhmät / tietoryhmät ja selosteiden / alasivujen määrä.
- Tee otsikot. Otsikoista ei ole mitään varsinaisia määräyksiä, eli pääasia on että kieli on ymmärrettävää ja että rakenne on selkeä ja looginen. Voit hyödyntää myös valmista pohjaa.
- Kirjoita tekstit otsikoiden alle. Voit tehdä raakaversion ensin vapaammin tai vaikka ranskakalaisilla viivoilla, eli laitat ensin muistiin kaikki tarvittavat asiat.
- Tarkasta tämän sivuston ohjeista ja linkeistä, onko kaikki tarpeelliset asiat kirjattu. Voitko lisätä puuttuvia tietoja jonkin otsikon alle (muista pysyä otsikon aiheessa), vai tarvitsetko kokonaan uuden otsikon?
- Muotoile teksti. Lue myös muotoiluun ja esitystapaan liittyvät ohjeet linkeistä.
- Jos selosteessasi on useita ryhmiä, tee vielä tarkastus, eli katso vielä yläpuolella oleva lista: ”Yksitasoisen tietosuojaselosteen suurimat ongelmat”. Jos löysit vastaavia virheitä, tee tarvittavat korjaukset.
Sana tai termi hukassa? | Katso GDPR-sanasto
Anonymisointi
Henkilötiedon tunnistettavuuden poistaminen siten, ettei yhdistäminen rekisteröityyn ole enää mahdollista.
Lue lisää ja katso myös linkit sivun alaosasta: Minimointivelvoite ja EU:n tietosuoja-asetus | Henkilötietoja saa kerätä ja käsitellä vain silloin, kun se on välttämätöntä.
Arkaluontoinen henkilötieto
Ks. kohta erityinen henkilötietoryhmä
Eheys
Rekisteröidyn henkilötietojen tulee olla luotettavia, oikeita ja ajantasaisia. Tietoja saa ja kuuluu päivittää/muuttaa vain silloin, kun ne oikeasti muuttuvat tai tarkentuvat. Henkilötietoja ei saa kuitenkaan kerätä enempää, kuin on ennalta sovittu.
Elintärkeiden etujen suojaaminen
Elintärkeiden etujen suojaaminen on yksi lainmukainen käsittelyperuste. Se sopii käsittelyperusteeksi silloin, kun kyse on esimerkiksi elämän tai terveyden suojaamisesta.
Lue lisää: Oikeusperusteen valinta | Miten oikeusperuste vaikuttaa henkilötietojen keräämiseen ja käsittelyyn?
Epäsuorasti tunnistettavissa oleva / vahvat epäsuorat tunnisteet
Epäsuorat tiedot eivät yksinään riitä henkilön tunnistamiseen, mutta niitä yhdistelemällä henkilö voidaan tunnistaa. Tällaisia tietoja ovat mm. asuinalue, sukupuoli tai ikä.
Lue lisää: Henkilötietojen käsittely | Mitä henkilötiedot ovat? | Milloin niitä saa kerätä ja käsitellä?
Erityinen henkilötietoryhmä / arkaluontoinen henkilötieto
Arkaluontoisia, eli erityisiä henkilötietoja ovat sellaiset henkilötiedot, joista ilmenee henkilön: rotu tai etninen alkuperä, poliittiset mielipiteet, uskonnollinen tai filosofinen vakaumus, ammattiliiton jäsenyys, geneettisten tai biometrinen tietojen käsittely (esim. DNA, sormenjälki, kasvojentunnistus, iiristunnistus), terveyttä koskevia tietoja tai seksuaalista käyttäytymistä ja suuntautumista koskevia tietoja.
Evästeet
Evästeet ovat koodinpätkiä, joilla kerätään tietoa verkkosivujen kävijöistä. Evästeet jakautuvat välttämättömiin ja ei välttämättömiin evästeisiin. Toimintaevästeiden tarkoituksena on parantaa sivujen käytettävyyttä.
Analyysievästeiden tarkoituksena puolestaan on tarkoitus kerätä tietoa sivuilla vierailleen käyttäytymisestä. Tietoa voidaan käyttää esim. tilastointiin, analysointiin, profilointiin, sekä sivuston eri toimintojen parantamiseen
Linkit: Tietosuojavaltuutettu Anu Taluksen kommentit evästeasiaan. ja Traficomin 5/20 päivitetty evästeohjeistus.
Geneettiset tiedot
Henkilötietoja, joista ilmenee henkilön perittyjä tai hankittuja geneettisiä ominaisuuksia. Geneettiset tiedot sisältävät tietoa henkilön fysiologiasta tai terveydentilasta. Tietoa voidaan saada myös biologisesta näytteestä analysoimalla.
Henkilötieto
Kaikki luonnollista henkilöä, henkilön ominaisuuksia tai elinolosuhteita kuvaavat merkinnät, joista henkilö tai hänen perheenjäsenensä voidaan tunnistaa. Yksittäisiä tietoja, joiden avulla henkilön voi helposti tunnistaa ovat mm. nimi, henkilötunnus ja valokuva.
Myös epäsuorat tiedot ovat henkilötietoja, vaikka tiedot eivät yksinään riitä henkilön tunnistamiseen. Epäsuoria tietoja yhdistelemällä henkilö voidaan tunnistaa. Tällaisia tietoja ovat mm. asuinalue, sukupuoli tai ikä.
Lue lisää: Henkilötietojen käsittely | Mitä henkilötiedot ovat? | Milloin niitä saa kerätä ja käsitellä?
Henkilötietojen käsittelijä
Palveluntarjoaja (yritys/yksityinen elinkeinonharjoittaja / viranomainen / yhdistys), joka käsittelee henkilötietoja rekisterinpitäjän puolesta ja rekisterinpitäjän lukuun, ja toimii rekisterinpitäjän ohjeiden mukaan. Esim. kirjanpidon tai palkanmaksun hoitava ulkopuolinen yritys, markkinointitoimisto, IT-konsultti. Myös palveluita hallinnoivat yritykset, kuten esimerkiksi laskutuspalveluita tarjoava ohjelmistoyritys voi olla henkilötietojen käsittelijä, vaikka se ei varsinaisesti käsittelisikään tietoja. Henkilötietojen käsittelyksi lasketaan myös se, että yrityksen henkilöstöllä on tarvittaessa pääsy järjestelmään ja sen sisältämiin henkilötietoihin esimerkiksi silloin, kun palvelun toimivuudessa on ongelmia.
Katso myös kohta: ”Kolmas osapuoli”.
Henkilötietojen käsittely / käsittely
Henkilötietoihin kohdistuva automaattinen tai manuaalinen toimenpide: henkilötietojen kerääminen, säilyttäminen, käyttäminen, hakeminen, järjestäminen, jäsentäminen, siirtäminen, käytön suunnittelu, muokkaaminen, poistaminen, tuhoaminen ja luovuttaminen. Ts. kaikki henkilötietoihin kohdistuvat toimenpiteet.
Lue lisää: Henkilötietojen käsittely | Mitä henkilötiedot ovat? | Milloin niitä saa kerätä ja käsitellä?
Henkilötietojen käsittelysopimus (ja henkilötietojen käsittelijän ohjeet)
Kun yritys käyttää toiminnassaan ulkopuolisia palveluntarjoajaa, eli esimerkiksi tilitoimistoa tai ohjelmistoa, täytyy palveluntarjoajalle antaa kirjalliset ohjeet, sekä tehdä asianmukainen sopimus henkilötietojen käsittelystä. Rekisterinpitäjän täytyy pystyä osoittaa tietosuojan toteutuminen myös niiltä osin, kun käsittelijä käsittelee henkilötietoja rekisterinpitäjän lukuun.
Lue erityisesti siniset laatikot: ”Läpinäkyvyys ja jäljitettävyys” ja ”Mistä on sovittava, kun henkilötietoja käsitellään rekisterinpitäjän lukuun?”
Lue myös: artikla 28 EU yleinen tietosuoja-asetus ”Henkilötietojen käsittelijä”
Kolmas osapuoli / henkilötietojen vastaanottaja / henkilötietojen vastaanottajaryhmät
Yritys tai muu organisaatio, jolle on luovutettu henkilötietoja, ja jolla on oikeus niiden käsittelyyn tai pääsy tietoihin.
tietosuoja.fi – informointivelvoitteen edellyttämät tiedot: ”Käsite ”vastaanottaja” määritellään asetuksen 4.9 artiklassa siten, että sillä ei tarkoiteta vain kolmansia osapuolia. Näin ollen rekisterinpitäjät, yhteisrekisterinpitäjät ja henkilötietojen käsittelijät, joille henkilötiedot siirretään tai luovutetaan, ovat artiklan nojalla ”vastaanottajia”.
Kyberturvallisuus
Kyberturvallisuus on turvallisuuden osa-alue. Sillä pyritään sähköisten järjestelmien verkkojen yhteiskunnalliseen turvallisuuteen. Kyberturvallisuuteen liittyy riskien tunnistaminen ja ennaltaehkäisy, sekä varautuminen mahdollisiin ongelmiin (haittaohjelmat, laiteviat, tietomurrot ym.). Kyberturvallisuudella pyritään takaamaan tietoturvallisuus myös mahdollisten kriisien aikana.
Käsittelyperuste / oikeusperuste / lainmukainen peruste / peruste
Lainmukaisia käsittelyperusteita on kuusi. Perusteita ovat rekisteröidyn suostumus, sopimus, rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite, elintärkeiden etujen suojaaminen, yleistä etua koskeva tehtävä tai julkinen valta ja rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettu etu. Perusteella tarkoitetaan siis lainmukaista perustetta, eikä perustetta voi keksiä itse.
Lue lisää: Oikeusperusteen valinta | Miten oikeusperuste vaikuttaa henkilötietojen keräämiseen ja käsittelyyn?
Käytettävyys / saatavuus
Henkilötiedot ovat niihin oikeutettujen henkilöiden käytettävissä etukäteen määritellyssä vasteajassa. Tämä on erityisen tärkeää esim. terveydenhuollossa, jossa potilaan henki voi olla sen varassa, ovatko tiedot käytettävissä juuri silloin, kun niitä tarvitaan.
Luottamuksellisuus
Erilaiset henkilötiedot ja järjestelmät ovat vain sellaisten henkilöiden käytettävissä, joilla on oikeus niiden käyttöön. Henkilötiedot on suojattu asianmukaisesti, eli riittävän hyvin riskeihin nähden.
Minimointivelvoite / minimaalisuusvelvoite
Minimointivelvotteeseen liittyy henkilötietojen määrän, käsittelyn, käsittelijöiden määrän ja säilytyksen minimointi.
Oikeusperuste /peruste / käsittelyperuste
Henkilötietoja saa kerätä vain, mikäli tietojen keräämiselle on lainmukainen peruste. Henkilötietojen keräämisen oikeusperuste on määriteltävä tietosuojaselosteessa, ts. rekisteröityä täytyy informoida siitä, millä oikeusperusteella hänen tietonsa kerätään.
Oikeusperusteita ovat rekisteröidyn (vapaaehtoinen) suostumus, sopimus, rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite, elintärkeiden etujen suojaaminen, yleistä etua koskeva tehtävä tai julkinen valta ja rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettu etu.
Lue lisää: Oikeusperusteen valinta | Miten oikeusperuste vaikuttaa henkilötietojen keräämiseen ja käsittelyyn?
Oikeutettu etu
Oikeutettu etu on tietosuojalaissa ympäripyöreä käsite. Oikeutetulla edulla viitataan yleensä ihmisen perusoikeuksiin. Perusoikeuksiin liittyviä lakeja ovat kansalliset perusoikeudet,
kansainväliset ihmisoikeudet ja Euroopan unionin perusoikeudet. Oikeutettu etu täytyy olla todellinen ja perusteltu. Kun henkilötietoja käsitellään oikeutetun edun perusteella, täytyy käsittelystä tehdä ns. tasapainotesti, jossa arvioidaan onko käsittely lainmukaista, tarpeellista ja oikeasuhtaista.
Lue lisää: Oikeusperusteen valinta | Miten oikeusperuste vaikuttaa henkilötietojen keräämiseen ja käsittelyyn?
Osoitusvelvollisuus (dokumentointivelvoite)
Velvollisuus todistaa /toteen näyttää viranomaisille, että on noudattanut tietosuojalakia- ja asetusta. Terminä osoitusvelvollisuus tarkoittaa sitä, että jokin taho on tilivelvollinen jonkin asian suhteen, ja että ulkopuolinen taho voi määrätä velvoitteen noudattamatta jättämisestä sanktion. Rekisterinpitäjällä on velvoite dokumentoida tietosuojatoimet, jotta rekisterinpitäjä voi osoittaa noudattavansa tietosuojasäädöksiä, sekä vakuuttaa että se on aktiivisesti pyrkinyt tunnistamaan kaikki tietosuojaan liittyvät riskejä ja ottanut käyttöön tarvittavia toimenpiteitä henkilötietojen suojaamiseksi. Jos rekisterinpitäjä ei pysty osoittamaan noudattavansa tietosuoja-asetuksen velvoitteita, se voi aiheuttaa maineriskin lisäksi hallinnollisia seuraamuksia.
Rekisterinpitäjän täytyy pystyä erilaisin dokumentein osoittaa, että rekisterinpitäjä on mm.
- tehnyt tarvittavat ja riittävät turvatoimet henkilötietojen suojaamiseksi (koneet/laitteet ja fyysiset tilat)
- kouluttanut ja ohjeistanut henkilöstön toimimaan turvallisesti
- huolehtinut rekisteröidyn informoinnista (esim. tietosuojaselosteella) asianmukaisesti
- tehnyt asianmukaiset sopimukset yritykseen lukuun toimivien henkilötietojen käsittelijöiden kanssa
- aktiivisesti pyrkinyt tunnistamaan kaikki tietosuojaan liittyvät riskit ja tehnyt asianmukaiset riskiarviot (esim. vaikutustenarvioinnit, tasapainotestit, siirrot ja luovutukset EU-alueen ulkopuolelle)
- varautunut tietoturvaloukkauksiin tekemällä asianmukaiset suunnitelmat ja ohjeistukset
- huomioinut toiminnassaan tietosuoja- ja tietoturvatason säännöllisen seurannan
Lue lisää: Osoitusvelvollisuus | Kaikilla yrityksillä on velvoite tehdä ja dokumentoida tietosuojatoimet.
Profilointi
Henkilötietojen automaattista käsittelyä, jossa kerätyn tiedon avulla arvioidaan / analysoidaan henkilön ominaisuuksia tai piirteitä, jotka liittyvät henkilön työhön, taloudelliseen tilanteeseen, terveydentilaan, mieltymyksiin, kiinnostuksen kohteisiin, käyttäytymiseen, liikkeisiin, sijaintiin tai luotettavuuteen. Profiloinnin tarkoituksena on usein ennakoida tulevaa käyttäytymistä. Profilointia käytetään esim. sosiaalisen median palveluissa ja päätelaitteilla olevissa sovelluksissa. Profilointi on sallittua vain tietyissä tilanteissa.
Lue lisää: https://www.minilex.fi/a/ihmistä-ei-saa-arvioida-koneellisesti
Pseudonymisointi
Pseudonymisointi tarkoittaa henkilötietojen käsittelemistä siten, että henkilötietoja ei voida enää yhdistää tiettyyn henkilöön ilman lisätietoja. Pseudonymisoidut tiedot täytyy säilyttää erillään rekisteröidyn muista henkilötiedoista.
Lue lisää ja katso myös linkit sivun alaosasta: Minimointivelvoite ja EU:n tietosuoja-asetus | Henkilötietoja saa kerätä ja käsitellä vain silloin, kun se on välttämätöntä.
Rekisterinpitäjä
Rekisterinpitäjä on ihminen tai organisaatio, joka määrittelee, mihin henkilötietojen käsittelyt tarkoitukset ja keinot. Organisaatio ihmisten muodostama yhteenliittymä, joka toimii tiettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Organisaatioita ovat mm. yritykset, yhdistykset/seurat, järjestöt, poliittiset puolueet jne.
Lue lisää: GDPR-asetus on henkilötietojen käsittelyä sääntelevä laki, joka koskee kaikkia yrityksiä.
Rekisteröity
Henkilö, jonka henkilötietoja rekisterinpitäjä tai henkilötietojenkäsittelijä käsittelee. Rekisteröityjä ovat kaikki henkilöt, riippumatta siitä missä asemassa henkilö on. Rekisteröityjä voivat olla esimerkiksi asiakkaat, työntekijät, yhteistyökumppanit, viranomaiset, potentiaaliset asiakkaat jne. Rekisteröityä kuuluu aina informoida, eli antaa nähtäväksi tietosuojaseloste ja tarvittaessa pyytää suostumus henkilötietojen käsittelyyn.
Lue lisää: Tietosuojaselosteen malli ja rekisteröidyn informointi
Rekisteröidyn oikeudet
Rekisteröidyllä on pääsääntöisesti oikeus: saada tietoa henkilötietojensa, käsittelystä, saada pääsy tietoihin, oikaista tietoja, poistaa tiedot ja tulla unohdetuksi, rajoittaa tietojen käsittelyä, siirtää tiedot järjestelmästä toiseen, vastustaa tietojen käsittelyä ja olla joutumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi. Joissakin tilanteissa rekisteröity ei voi käyttää kaikkia oikeuksiaan. Rekisterinpitäjällä on velvollisuus kertoa rekisteröidylle näistä oikeuksista. Rekisteröityä informoidaan tavanomaisesti tietosuojaselosteen avulla.
Lue lisää: tietosuoja.fi/rekisteroidyn-oikeudet, tietosuoja.fi/rekisteroidyn-oikeuksista-poikkeaminen ja Tietosuojaselosteen malli ja rekisteröidyn informointi
Seloste käsittelytoimista
Seloste käsittelytoimista on kirjallinen tiivis kuvaus yrityksen tekemästä henkilötietojen käsittelystä viranomaisille ja yrityksen sisäiseen käyttöön.
Seuraamuskolleegio
Tietosuojavaltuutetun ja apulaistietosuojavaltuuttujen (Jari Råhman ja Heljä-Tuulia Pihamaa) muodostama seuraamuskollegio, jonka tehtävänä on seuraamusmaksujen määrääminen. Kollegion puheenjohtajana toimii tietosuojavaltuutettu Anu Talus.
Sopimus
Kahden osapuolen välinen oikeustoimi, jossa osapuolet sopivat keskenään jostakin asiasta. Sopimus voi olla kirjallinen tai suullinen. Kirjallinen sopimus on kuitenkin helpompi todistaa.
Suoraan tunnistettavissa oleva / suorat tunnisteet / välittömät tunnisteet
Yksittäisiä tietoja, joiden avulla henkilön voi helposti tunnistaa ovat mm. nimi, henkilötunnus tai valokuva.
Lue lisää: Henkilötietojen käsittely | Mitä henkilötiedot ovat? | Milloin niitä saa kerätä ja käsitellä?
Suoramarkkinointi
Perinteistä suoramarkkinointia on postitse ja puhelimitse tehtävä markkinointi. Sähköistä suoramarkkinointia ovat sähköpostiviestit, tekstiviestit, puheviestit, ääniviestit ja kuvaviestit. Suomessa perinteistä suoramarkkinointia saa tehdä ilman rekisteröidyn suostumusta.
Katso kohta 1. Rekisteröidyn (vapaaehtoinen) suostumus: Oikeusperusteen valinta | Miten oikeusperuste vaikuttaa henkilötietojen keräämiseen ja käsittelyyn?
Suostumuksen tallentaminen
Kun henkilötietoja kerätään suostumuksen perusteella (eli käsittelyn oikeusperusteena on suostumus), kannattaa suostumus ottaa kirjallisesti, jotta voit tarvittaessa todistaa asian. Suostumuksen tallentaminen kannattaa huomioida esimerkiksi silloin, kun keräät s-postiosoitteita markkinointitarkoituksiin. Onkin tärkeä valita järjestelmä, joka tallentaa suostumuksen automaattisesti. Jos saat rekisteröidyltä suostumuksen esim. s-postin välityksellä, kannattaa suostumus tallentaa esimerkiksi Tietosuojavastaajan s-postiin tai omavalvontasuunnitelman liitteeksi.
Tasapainotesti
Tasapainotesti on kirjallinen kuvaus / arvionti, jonka avulla voidaan päätellä, sopiiko oikeutettu etu lainmukaiseksi käsittelyperusteeksi.
Katso kohta 6. Rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettu etu: Oikeusperusteen valinta | Miten oikeusperuste vaikuttaa henkilötietojen keräämiseen ja käsittelyyn?
Tietosuoja
Tietosuoja on osa yksityisyyden suojaa, joka taataan perustuslaissa kaikille henkilöille. Tietosuojan tarkoituksena on varmistaa, että henkilötietoja käsitellään lainmukaisesti, ettei henkilötietoja kerätä tarpeettomasti, ettei henkilötietoja käsitellä tarpeettomasti, ja että niitä käsitellään vain silloin, kun käsittelyyn on lainmukainen oikeusperuste
Lue lisää: GDPR-asetus on henkilötietojen käsittelyä sääntelevä laki, joka koskee kaikkia yrityksiä.
Tietosuojaseloste
Tietosuojaseloste on asiakirja, joka sisältää kaikki informaatiovelvoitteen edellyttämät tiedot. Kaikilla yrityksillä ja organisaatioilla täytyy olla asiakirja henkilötietojen lainmukaisesta käsittelystä asiakkaalle. Tietosuojaselosteessa kerrotaan rekisteröidylle hänestä kerätyt henkilötiedot tiiviisti, läpinäkyvästi ja ymmärrettävästi. Tietosuoja-asiakirjaan kirjataan tavat, joilla yritys käyttää, kerää, suojaa ja tarvittaessa siirtää henkilötietoja luotettavasti ja turvallisesti.
Tietosuojavastaava
Organisaation sisäinen asiantuntija joka seuraa ja valvoo tietosuoja-asioiden noudattamista, kehittää tietosuojan tasoa, neuvoo ja ohjeistaa johtoa ja työntekijöitä, toimii yhteyshenkilönä henkilötietojen käsittelyyn liittyvissä asioissa ja toimii yhteyshenkilönä, kun asioidaan Tietosuojavaltuutetun toimiston tai rekisteröityjen kanssa.
Muuta huomioitavaa:
- Tietosuojavastaavan yhteystietojen on oltava julkisesti saatavilla esimerkiksi yrityksen verkkosivuilla.
- Tietosuojavastaavan täytyy olla riippumaton, eikä hänellä voi olla eturistiriitoja tietosuojavastaavan tehtävien kanssa. Siksi tietosuojavastaavana ei voi toimia esimerkiksi toimitusjohtaja tai hallituksen edustaja.
- Tietosuojavastaava on nimitettävä, jos käsitellään laajamittaisesti arkaluontoisia tietoja, henkilötietoja käsitellään säännöllisesti, organisaationne on julkishallinnon toimija. Tietosuojavastaavan voi nimittää myös vapaaehtoisesti.
- Tietosuojavastaavan yhteystiedot kuuluu ilmoittaa Tietosuojavastaavan toimistoon: tietosuoja.fi/ilmoitus-tietosuojavastaavasta
Lue lisää: tietosuoja.fi/tietosuojavastaavat
Tietoryhmä / henkilörekisteri /rekisteri
Ryhmitelty, saman tyyppisten henkilötietojen ryhmitelty / luetteloitu tietojoukko.
Esim. työntekijät, asiakkaat, markkinointirekisteri, arvontaan osallistuneet, yhteistyökumppanit jne.
Tietotilinpäätös
Raportti yrityksen tai muun organisaation tietojenkäsittelyn nykytilasta. Raportti sisältää perustiedot, organisaation hallussa olevat tietovarannot, tietojen käsittelyssä noudatettavat menettelytavat ja periaatteet, tietojen suojaustavat, tietojen käsittelyn seuranta- ja valvontatoimet, selvityksen rekisteröityjen oikeuksien toteutumisesta, sekä arviointi ja kehittämiskohteet.
Tietoturva
Tietoturva on tietojen suojaamista. Turvallisuuteen kuuluvat henkilötietojen suojaaminen luvattomalta ja lainvastaiselta käsittelyltä, sekä vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, tuhoutumiselta tai vahingoittumiselta. Tietoturvaa toteutetaan mm. suojaamalla fyysinen ja konkreettinen tietoaineisto, suojaamalla tietojärjestelmien tietoaineisto, säilyttämällä tiedot luottamuksellisina, säilyttämällä tiedot eheinä (muuttumattomine) ja pitämällä tiedot saatavissa / käytettävissä.
Tietoturvaloukkaus / tietoturvapoikkeama
Tietoturvaloukkaus tarkoittaa henkilötietojen lainvastaista käsittelyä, jonka mahdollisia seurauksia ovat mm. tuhoutuminen, muuttuminen, luvaton pääsy tietoihin ja häviäminen.
Tietoturvasuunnitelma / Tietosuojan- ja tietoturvallisuuden omavalvontasuunnitelma
Yrityksen tai organisaation sisäinen asiakirja, joka sisältää lähes kaikki osoitusvelvollisuuden vaatimat tiedot.
Lue lisää: tietosuoja.fi/osoitusvelvollisuus – Osoita noudattavasi tietosuojasäännöksiä
Valvontaviranomainen / Tietosuojavaltuutettu
Suomessa kansallisena valvontaviranomaisena toimii Tietosuojavaltuutetun toimisto, joka valvoo tietosuojalainsäädännön noudattamista.
Lue lisää: tietosuoja.fi/tietosuojavaltuutetun-toimisto
Vastaanottaja
Henkilö, oikeushenkilö, viranomainen, virasto tai muu toimija, jolle luovutetaan henkilötietoja.
Yksityisyys
Yksityisyys tarkoittaa luonnollisen henkilön oikeutta suojautua ulkopuoliselta puuttumiselta.
Lue lisää: minilex.fi/a/yksityisyyden-suoja-suomessa
Kurssin sisältö
1. Mistä GDPR-asetuksessa on oikeasti kyse? | GDPR-asetus on henkilötietojen käsittelyä sääntelevä laki, joka koskee kaikkia yrityksiä.
- Mikä on tietosuoja-asetuksen tarkoitus?
- Mitä eroa on tietosuojalla ja tietoturvalla?
- Ketä tietosuoja-asetus koskee?
- Roolit ja vastuut henkilötietojen käsittelyssä
- Tietosuojariskit lyhyesti
2. Henkilötietojen käsittely | Mitä henkilötiedot ovat? | Milloin niitä saa kerätä ja käsitellä?
- Milloin henkilötietojen käsittely on sallittua?
- Mitä henkilötiedot ovat?
- Mitä arkaluontoiset henkilötiedot ovat, ja kenellä niitä on oikeus käsitellä?
3. Osoitusvelvollisuus | Kaikilla yrityksillä on velvoite tehdä ja dokumentoida tietosuojatoimet.
- Mitä osoitusvelvollisuus ja dokumentointivelvoite tarkoittaa?
- GDPR-sakot ja sanktiot
- Mitä tietosuoja-asiakirjoja tarvitset osoitusvelvollisuuden todentamiseen?
- Miten saat osoitusvelvollisuuden kuntoon?
4. Minimointivelvoite ja EU:n tietosuoja-asetus | Henkilötietoja saa kerätä ja käsitellä vain silloin, kun se on välttämätöntä.
- Käyttötarkoitussidonnaisuus
- Miten toteutat minimoinnin velvoitetta, kun keräät henkilötietoja?
- Pseudonymisointi ja anonymisointi
- Välttämätön käsittely ja käsittelyn rajoittaminen.
- Kauanko henkilötietoja saa säilyttää?
5. Oikeusperusteen valinta | Miten oikeusperuste vaikuttaa henkilötietojen keräämiseen ja käsittelyyn?
- Mitä GDPR-asetuksen määrittelemät oikeusperusteet tarkoittavat?
- Mitä rekisteröidyn eri oikeudet tarkoittavat, ja miten tulee toimia, jos rekisteröity haluaa käyttää oikeuksiaan.
- Oikeusperusteeseen liittyvät dokumentit ja toimenpiteet osoitusvelvollisuuden toteuttamiseksi
- Sisäiset ja ulkoiset ohjeet käytännössä
- Käsittelyn eri oikeusperusteita koskevat arviot
6. Tietosuojaselosteen malli ja rekisteröidyn informointi
- Mitä informointivelvoite tarkoittaa?
- Miten rekisteröityä kuuluu informoida ja millainen tietosuojaselosteen kuuluu olla?
- Yksitasoinen ja monitasoinen tietosuojaseloste
- Yksitasoisen tietosuojaselosteen suurimmat ongelmat
- Kuinka tehdään tietosuojaseloste?
Olet nyt osassa 6.
7. Yrityksen verkkosivut ja GDPR | Liidimagneetit, evästeilmoitukset, lomakkeet ja sivujen GDPR-informaatio
- Monitasoiset tietosuojaselosteet ja informointi monitasoisesti
- Tietosuojatyöryhmän suosittelema monitasoisen tietosuojaselosteen malli
- Tietosuojaa koskeva hallintapaneeli
- Push- ja pull-ilmoitukset
- Henkilötietojen kerääminen liidimagneettien ja yhteydenottolomakkeiden avulla
- Evästeet ja evästeilmoitukset
8. Ulkopuoliset palveluntarjoajat ja henkilötietojen käsittelijän ohjeistaminen | Järjestelmät, palvelut, kumppanit jne.
- Henkilötietojen siirtäminen ja luovuttaminen
- Henkilötietojen siirtäminen EU-alueen ulkopuolelle
- Henkilötietojen käsittelysopimus ja käsittelijän ohjeistaminen
9. Vaikutustenarviointi on kirjallinen riskiarvio | Kenellä se täytyy olla ja mitä sen kuuluu sisältää?
- Mikä on vaikutustenarviointi?
- Milloin vaikutustenarviointi täytyy tehdä?
- Mitä hyötyä vaikutustenarvioinnista on?
- Vaikutustenarvioinnin sisältö
10.10. Seloste käsittelytoimista | Asiakirja viranomaisille ja yrityksen sisäiseen käyttöön
- Seloste käsittelytoimista – asiakirjan tarkoitus
- Todennäköinen riski rekisteröidyn oikeuksille ja vapauksille aiheutuu kun…
- Rekisterinpitäjän Seloste käsittelytoimista
- Henkilötietojen käsittelijän Seloste käsittelytoimista